Venyttely ja lihasjumit – kannattaako venyttely vai ei?
Tämä teksti toimii tiivistelmänä venyttelystä ja sen vaikutuksista.
Kuunneltavat versio löydät YouTubesta ja Spotifysta.
Mitä venyttelyllä oikeastaan tarkoitetaan?
Kun venyttelystä puhutaan, viitataan yleensä pitkäkestoiseen, staattiseen venyttelyyn.
Sellaiseen, jossa asento pidetään 30 sekunnista kahteen minuuttiin.
Miksi venyttelyyn liittyy syyllisyyttä?
Venyttelyyn liittyy sitkeä käsitys, joka nousee esiin vastaanotoilla toistuvasti:
ajatus siitä, että lihasjumeja syntyy, koska ei ole venytelty riittävästi.
Tämä käsitys on peräisin koululiikunnan aikakaudelta, jolloin venyttely esitettiin velvollisuutena ja sen puute nähtiin laiminlyöntinä. Tällöin keskeisiä ajatuksia olivat, että venyttely lisää liikkuvuutta, ennaltaehkäisee vammoja sekä estää treenin jälkeistä kipua.
Nykytiedon valossa näin ei kuitenkaan ole.
Venyttely ja lihasjumit – miksi yhteys ei ole niin suoraviivainen?
Lihasjumi ei ole lyhyt lihas.
Se on seuraus jostakin muusta: lihaksen heikkoudesta, kuormituksesta, asennosta, hermoston suojareaktiosta, liikerajoituksesta ympäröivissä nivelissä, palautumisen puutteesta tai joskus kivusta.
Venyttely voi tuntua hetkellisesti miellyttävältä, mutta se ei korjaa ongelmaa taustalla.
Mitä staattinen venyttely tekee ja mitä se ei tee?
Staattinen venyttely ei pidennä lihasta eikä muuta kudoksen rakennetta.
Vaikutus kohdistuu hermoston tapaan sietää venytystä.
Venytyssieto kasvaa, ja joskus vaikutus näkyy myös venyttämättömässä raajassa.
Muutos on kuitenkin lyhytaikainen: noin puolen tunnin kuluttua tilanne palautuu.
Aktiivinen liikkuvuus — esimerkiksi kyky nostaa jalkaa korkeammalle eteen — ei lisäänny staattisella venyttelyllä.
Venyttely ei myöskään ehkäise vammoja.
Ennen liikuntasuoritusta tehtynä se voi lisätä vamma‑alttiutta.
Harjoittelun jälkeen se ei vähennä lihaskipua eikä nopeuta palautumista.
Joissakin tapauksissa se voi jopa lisätä tulehduksellista vastetta ja hidastaa paranemista.
Milloin venyttelystä voi olla hyötyä?
Se voi tukea ikääntyneiden verisuonten kimmoisuutta ja toimia kevyenä liikuntamuotona.
Venyttely voi olla miellyttävä tapa rauhoittaa kehoa ja hengitystä.
Jos tavoitteena on liikkuvuuden lisääminen tai lihasjumeihin vaikuttaminen, tehokkaampia keinoja on olemassa.
Onko olemassa luonnollista / spontaania venyttelyä?
Ns. luonnollinen venyttely tapahtuu yleensä: aamulla, päiväunien jälkeen ja silloin, kun jokin kohta tuntuu kireältä. Siis se, kun herätessä sen kummempia ajattelematta viruttaa koko kropan pitkäksi muutamien sekuntien ajaksi.
Milloin venytellään ”luonnostaan” tavallista enemmän? Jos jokin kohta tuntuu olevan jumissa tai kireänä. Sama homma myös koirilla ja hevosilla. Milloin venyttely vähenee tai loppuu kokonaan? Silloin, jos jokin kohta on kipeä.
Yhteenveto
Venyttely ei ole velvollisuus eikä ratkaisu lihasjumeihin.
Se voi tuntua hetkellisesti hyvältä. Mikäli jumeihin liittyy kipua ja eritysesti hermokipua, venyttely voi jopa ärsyttää ja ylläpitää oiretta.
Jos tavoitteena on liikkuvuuden lisääminen tai jumeihin vaikuttaminen, tarvitaan muita keinoja kuin pitkäkestoinen venyttely.
Ja jos halutaan esimerkki siitä, miten liikkuvuutta voidaan lisätä ilman venyttelyä — tai miten kireyden tunne liittyy koko kehon toimintaan eikä yksittäiseen lihakseen — aiheesta on saatavilla maksullinen video:
Lue myös
- Ihmisten lihasjumit
- Koirien lihasjumit
- Hevosten lihasjumit
