Alaselkäkipu

Tänään aiheena on alaselkäkipu — siis yksi yleisimmästä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista, johon edelleenkin liittyy myös paljon väärin ymmärryksiä ja pelkoja. Keskityn tässä jaksossa epäspesifiin eli paikalliseen alaselän kipuun, siis tilanteisiin, joissa kipu tuntuu nimenomaan alaselän alueella. Tällä kerta aihetta käsitellään pääasiassa ihmisten selkäkivun näkökulmasta. Spotify (@napraxia podcast)- & youtube-versiossa (@napraxia) on sisältöä hieman laajemmin ja muutamia yhtymäkohtia koira- ja hevospuolelle.

Alaselkäkipu on siis hyvin yleistä, ja pääsääntöisesti se on hyvänlaatuista. Kuvantamista ei yleensä tarvita, eikä kuvista useinkaan löydy yksittäistä selitystä kivulle — vaikka kuvattaisiin

Mitä alaselkäkipu yleensä on?

Valtaosa alaselkäkivuista on epäspesifejä, eli kipu on alaselän alueella. Ei viitteitä vakavasta selkäsairaudesta, eikä spesifistä selkäsairaudesta. Epäspesifissä alaselkäkivussa ei yleensä pystytä sanomaan yksittäistä syytä kivulle: tiedetään, että selkä on kipeä mutta kyseessä on kuitenkin hyvänlaatuinen vaiva. Oireet voivat alkaa ilman mitään erityistä syytä, joskus taas taustalla voi olla jokin yksittäinen liike tai pidempiaikainen kuormitus.

Kipu voi olla voimakasta, mutta se ei automaattisesti tarkoita, että selässä olisi jotain rikki.

Riskitekijät?

Tutkimusten mukaan alaselkäkivun riskiin voivat liittyä mm.

• Perintötekijät
• Aiempi selkäkipujakso
• Fyysisesti selkää kuormittava työ
  • Ergonomisten toimenpiteiden ehkäisevästä tehosta ei ole luotettavaa näyttöä
• Lihavuus ja kehon rasvapitoisuus
• Tupakointi ja haitallinen alkoholin käyttö à lisäävät etenkin pitkittyneen selkäkivun esiintyvyyttä
• Masennus: –> lisää selkäkivun uusiutumisen ja pitkittyneen selkäkivun riskiä
• Katastrofiajattelu ja liikkumisen pelko
• Sosiaaliset tekijät: fyysinen työkuormitus, vuorotyö, alhainen koulutustaso, korvausvaatimukset sekä huono työtyytyväisyys
• Monisairastavuus
• Uniongelmat
• Sen sijaan: Istumisella ei ole osoitettu olevan yhteyttä alaselkäkipujen ilmaantuvuuteen

Milloin pitää hakeutua hoitoon tai tutkimuksiin?

Useimmat alaselkäkivut ovat hyvänlaatuisia ja menevät ohi itsekseen
Missä tilanteissa sitten pitää hakeutua nopeasti lääkäriin:

• virtsaamis- tai ulostamisvaikeudet
• ratsupaikka‑anestesia
• etenevä lihasheikkous jaloissa
• kuume + selkäkipu
• voimakas trauma

Jos näitä ei ole, naprapaatin tai fysioterapeutin vastaanotolta on hyvä lähteä liikkeelle.

Mitä vastaanotolla oikeasti tapahtuu?

Lähdetäänpä liikkeelle realiteeteista:

Naprapatiaan ja eläinten osteopatiaan liittyy usein odotus, että “muutamalla tempulla kipu lähtee”.
Joskus näin käy, mutta useimmiten tilanne ei ole niin yksinkertainen.

Vastaanotto sisältää:

• esitiedot
• haastattelun
• tutkimisen
• hoidon
• ohjauksen ja neuvonnan
• maksutapahtuman
• ja ihmisten kohdalla myös kirjaamisen Kantaan

Hoitoaika ei ole vain se hetki, kun terapeutti on käsillään kiinni potilaassa. Myös tutkiminen, arviointi ja ohjaus ovat hoitoa.

Miten alaselkäkipua naprapaatin vastaanotolla hoidetaan?

Alaselkäkipu kuuluu osastoon: paranee usein itsekseen ns. hoidosta huolimatta. Eli suuri osa paranee spontaanisti itsekseen. Minun vastaanotolle asiakkaat tulevat tai tuovat eläimensä usein ns. hoidettavaksi. Tällöin puhutaan manuaalisesta käsittelystä.

Varsinkin naprapatian tai koira-/hevososteopatia ajatellaan olevan usein jokin yksittäinen menetelmä (Useimmiten se naksautus eli manipulaatio) tai protokolla joko toistuu kaikilla samana.
Se voi olla esimerkiksi:

• pehmytkudoskäsittelyä, kuten fasciakäsittelyä
• mobilisaatiota, eli nivelten rauhallista liikuttamista
• manipulaatiota, eli nivelen nopeaa ja lyhyt liike

Hoitoon myös vaikuttaa onko kyse akuutista vai kroonisesta kivusta. Selkäkivulle on myös tyypillistä oireiden aaltoilu. Hyvä päivä ja huono päivä voivat vaihdella nopeasti. Tämä on ns. normaalia taudinkuvaa. Joskus jos hoito osuu sopivasti ajankohtaan, kun kipu olisi pahenemassa muutenkin, ajattelee usein potilas seuraavana päivänä, että kylläpä tulin kipeäksi hoidosta. Jos taas hoito osuu päivälle, jota olisi muutenkin seuraamassa kivun helpottuminen, on potilas todennäköisesti hyvin tyytyväinen hoitoon.

Akuutista vaiheesta myös mainintana, ettei aina voida heti sanoa, onko kyseessä esim. alkava välilevyvaiva vai päivän aiheena oleva epäspesifi, paikallinen alaselkäkipu.

Kroonisessa kivussa hoito on erilaista: silloin on tiedossa yleensä taudinkuva. Toisaalta myös tällöin päästään helpommin käsittelyillä hoitamaan, kun kropassa ei ole niin voimakas ns. suojajännitys päällä.

Mitä naprapaatin vastaanotolta voi odottaa?

Yhden käynnin ihme, jossa kipu katoaa sormia napauttamalla, ei ole realistinen odotus varsinkaan akuutissa, voimakkaassa kivussa.

Käynnin aikana pyritään helpottamaan kipua ja usein lisäämään liikkuvuutta, kertomaan selkäkivusta sekä jatko-ohjeista.

Entä ennaltaehkäisy?

• Selkäkivun ehkäisyyn ei ole yhtä selkeää keinoa.
•  Riskitekijöihin kohdistuvien interventioiden tehosta ei ole vahvaa näyttöä.
• Terveelliset elintavat ovat tärkeitä erityisesti pitkittyneen kivun ehkäisyssä.

Liike on lääke!

Tämä on yksi tärkeimmistä asioista.

Keho tarvitsee aina sopivaa liikettä. Kuten mainittua: yksi isoimmista riskitekijöistä selkäkivun kroonistumiselle, on liikkumisen pelko.
Pelkkä passiivinen hoito ei siis riitä.

Liike:

• tukee kudosten aineenvaihduntaa
• lievittää kipua
• ylläpitää toimintakykyä
• vähentää jäykkyyttä
• tukee selän normaalia toimintaa
• estää kivun pitkittymistä

Ihmisten kohdalla tämä on ollut hoitosuositus jo pitkään.
Yleisesti ottaen eläinten kohdalla suositukset ovat vähitellen lähentyneet samaa linjaa: pelkkä lepo ei useinkaan ole paras ratkaisu, vaan sopivasti toteutettu liike tukee kuntoutumista.

Lopuksi

Alaselkäkipu on yleistä, usein hyvänlaatuista ja useimmiten itsekseen ohimenevää.
Kipu voi olla voimakastakin, mutta se ei tarkoita, että selässä olisi jotain vakavaa tai rakenteellisesti rikki.

Jos kipu jatkuu, häiritsee arkea tai herättää huolta, vastaanotolla voidaan tutkia tilanne rauhassa ja tämän perusteella suunnitella kuinka lähdetään etenemään.

Yleisohjeena:

• Aivan pahimmassa vaiheessa, kun ei voi olla mitenkään päin eikä liikkua kunnolla, on usein järkevää antaa keholle aikaa ja käyttää tarvittaessa asianmukaista kipulääkitystä.
• Kun pahin on helpottanut ja voi olla hoitopöydällä, käsittelyillä voidaan yleensä tukea tilannetta.
• Jos kipu jatkuu useita kuukausia, vastaanotolla käynti on järkevää. Varsinkin mekaanisissa vaivoissa käsittelyt voivat helpottaa ja tukea paluuta normaaliin liikkeeseen.