Ihmisten lihasjumit – onko syy oikeasti lihaksessa?
Tämä teksti on osa kolmen aiheen kokonaisuutta, jossa lihasjännitystä tarkastellaan erikseen ihmisten, koirien ja hevosten näkökulmasta. Edellisessä osassa käsiteltiin hevosten lihasjumeja. Tässä osassa tarkastellaan ihmisten lihasjumeja ja -jännityksiä sekä sitä, mistä ne yleensä syntyvät. Blogi toimii tiivistelmänä aiheesta — podin puolella YouTubessa ja Spotifyssa käyn kokonaisuuden läpi laajemmin.
Lihasjumeista puhutaan paljon, mutta termi on usein harhaanjohtava. Lihas ei kiristy ilman syytä. Siksi yksittäisen lihaksen käsittely helpottaa usein vain hetkeksi, jos taustalla oleva syy jää hoitamatta.
Aloitetaan siitä, miltä lihasjännitys käytännössä näyttää.
Miltä lihasjännityksen ajatellaan näyttävän
Tyypillisiä merkkejä ovat:
- niska–hartia‑alueen kireys
- päänsärky tai paineen tunne
- alaselän jäykkyys
- pakaroiden ja takareisien jatkuva kireys
- “jumi” lapojen välissä
- liikkeelle lähdön jäykkyys
- tuntemus, että jokin kohta “ei aukea”
Nämä voivat kertoa, että pehmytkudoksissa on jännitystä. Ne eivät kuitenkaan kerro, missä varsinainen ongelma sijaitsee. Hieronta voi helpottaa hetkeksi, mutta jos jännitys palaa nopeasti, syy ei ole lihaksessa.
Ei pelkkä lihas – vaan pehmytkudokset
Lihas on vain yksi osa kokonaisuutta. Pehmytkudoksiin kuuluvat:
- lihas
- fascia
- jänteet
- nivelsiteet
- hermot
- verisuonet
Näistä lihas on heikosti hermotettu verrattuna sitä ympäröivään fasciaan. Siksi jännitys tuntuu lihaksessa, vaikka syy on lähes aina muualla.
Miksi lihas menee jumiin?
Rangan alueen jumit
Kun jokin rangan segmentti ei liiku normaalisti, sitä ympäröivät lihakset kiristyvät suojareaktiona. Niska–hartia‑alue on tästä tyypillinen esimerkki.
Krooniset toimintahäiriöt
Esimerkiksi lannerangan liikerajoitukset voivat näkyä pakaroiden arkuutena / heikkoutena sekä takareisien jatkuvana kireytenä.
Leukanivel ja purenta
Purentalihakset, leukanivel ja kieliluu vaikuttavat laajasti koko fasciasysteemiin. Niiden jännitykset voivat heijastua erityisesti niskaan, rintarankaan.
Nivelten liikerajoitukset
Kun nivel ei toimi koko liikeradalla, myöskään lihas ei voi toimia koko kapasiteetillaan.
Kuormituksen muutokset
Äkillinen lisäys liikunnassa tai pitkät staattiset asennot voivat laukaista jännityksen.
Entä tulehdus – voiko jumi olla tulehtunut?
Moni pohtii niska‑, hartia‑ tai alaselkäkivun kohdalla, onko kyse tulehduksesta. Kuukausia jatkuneessa jännityksessä tai kivussa ei ole pääsääntöisesti kyse tulehduksesta.
Tulehdus on elimistön akuutti reaktio, joka liittyy tyypillisesti:
- äkilliseen vammaan
- kudosvaurioon
- infektioon
- selkeään turvotukseen, kuumotukseen tai punoitukseen
Pitkäkestoinen niska–selkäkireys ei käyttäydy näin. Se on lähes aina hermoston säätelyyn, kuormitukseen ja liikevaihteluun liittyvä ilmiö, ei tulehdusprosessi.
Jos haluat lukea lisää siitä, mitä tulehdus oikeasti on ja milloin siitä kannattaa olla huolissaan, löydät lisätietoa täältä:
Pehmytkudosjännitys voi olla myös sekundaarinen reaktio
Hormonaaliset tekijät
Esimerkiksi kuukautiskiertoon liittyvät muutokset voivat näkyä lantion ja alaselän jännityksenä.
Muut terveydelliset tekijät kilpirauhasen vajaatoiminta, matala ferritiini, matala-asteinen tulehdus
Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta on yhteydessä lihasten energia-aineenvaihduntaan ja voi olla yhtenä tekijänä lihaskipuja aiheuttamassa. Muita tekijöitä ovat mm. matala ferritiini ja matala-asteinen tulehdus.
Ravitsemus
Monipuolista, terveellistä ravintoa ei voi tässäkään yhteydessä olla korostamatta.
Joillakin ihmisillä runsas gluteeniviljojen, punaisen lihan tai valkean sokerin käyttö voi lisätä epämääräisiä lihas- ja niveloireita.
Stressi
Pitkittynyt stressi on hermoston kuormitustila, joka näkyy:
- lisääntyneenä lihasjänteytenä
- pinnallisena hengityksenä
- yleisenä kireytenä
- univaikeuksina
- vaikeutena rentoutua
Miksi en ole kiinnostunut yksittäisestä lihaksesta
Ihmisen lihas ei kiristy itsestään. Lihasjännitys on hermoston tuottama reaktio tilanteisiin, joissa jokin muu kohta ei liiku normaalisti tai keho yrittää suojata jotakin aluetta.
Siksi yksittäisen lihaksen käsittely helpottaa vain hetkeksi, jos syy jää hoitamatta.
Olen työssäni vähemmän kiinnostunut siitä, mikä lihas on kireä — ja enemmän siitä, miksi hermosto pitää sitä kireänä.
Kaikki käsittely vaikuttaa hermoston kautta
Kaikenlainen käsittely — hieronta, mobilisaatio, manipulaatio, fasciatekniikat tai hyvin kevyt kosketus — aiheuttaa aina neurologisen vasteen. Kudos ei “avaudu” mekaanisesti voimalla. Hermosto säätelee jännitystä, ja käsittely vaikuttaa tähän säätelyyn.
Siksi:
- kevyt käsittely voi tuottaa voimakkaamman rentouttavan vasteen kuin kova paine
- hermosto reagoi sekä rauhalliseen, jatkuvaan ärsykkeeseen että nopeaan ja lyhyeen ärsykkeeseen
- voimakas käsittely voi joskus lisätä jännitystä
- kudosten välinen liike palautuu, kun hermosto sallii sen
Käsittelyn tarkoitus ei ole “painaa lihasta auki”, vaan vaikuttaa hermoston kautta siihen, miten kudokset voivat liikkua ja rentoutua.
Milloin naprapaatti-fysioterapeutin manuaalisesta käsittelystä voi olla hyötyä
- niska–hartia‑alueen kireydet
- alaselän jäykkyys
- pakaroiden ja takareisien jatkuva jännitys
- päänsärky
- purentaperäiset jännitykset
- liikkeelle lähdön jäykkyys
- epäsymmetrinen kuormitus
- tilanne, jossa hieronta ei enää riitä
Lihasjännitys on viesti. Syy löytyy harvoin itse lihaksesta.
